Voisinko vaihtaa? -Itse käyttöjärjestelmän ruusut ja risut

Varsinaiset sovellukset tuli pitkälti käsiteltyä edellisessä postauksessa, joskin unohdin listalta Dropboxin, jota ei myöskään harmillisesti löydy virallisena versiona ainakaan vielä. Toivottavasti asia korjautuisi piakkoin.

Mitä taas tulee itse käyttöjärjestelmään, niin Windows Phonelle täytyy nostaa hattua, että iOS:n ja Androidin jyllätessä omilla tyyleillään Microsoft ei käynnistänyt kopiokonetta vaan lähti tekemään aivan selkeästi omaa rankalla kädellä pelkistettyä juttuaan. Joissain tapauksissa pelkistys on mennyt hieman överiksi, sillä ainakin itse olen toisinaan kaipaillut vähän enemmän indikaatiota siitä, että onko scrollattavaa sisältöä luvassa vielä 2 vaiko 20 sivua. Mutta näin pääosin vahvasti dynaamista infoa näyttäviin tiiliin perustuva käyttöliittymä on ollut piristävää vaihtelua. Ohjelmistovalikoiman kasvaessa pelkästään yhden kansiottoman kotinäytön rajoitukset alkavat tulla vastaan, mutta alkuperäiseen konseptiin suhteutettuna eri kokoisten tiilien käyttömahdollisuus on lunastanut hieman lisäaikaa nykyiselle ratkaisulle.

Tiilipohjaisen ratkaisun etuja on se, että tietoa näkee avaamatta varsinaista sovellusta hetikin pienemmällä tilankäytöllä kuin mitä Androidin widgetit vievät. Lisäksi tiilistä voi usein tehdä myös näppäriä pikakuvakkeita, ja näiden myötä Lumia onkin mobiililaitteistani se, jolla pääsen nopeiten jatkamaan irkkisessiota ilman ylimääräistä kikkailua. Miinuspuoleksi pitää laskea se, että tiilien "live"-sisällön päivitys tuppaa yskimään vähän turhan usein.

Bluetooth on toiminnallisuus, joka tällä hetkellä arveluttaa ehkä eniten. Minulla on autossani Avantree Cara, joka osaa parittua kahden laitteen kanssa. Paritettuna on tällä hetkellä vähemmän yllättäen sekä iPhone että Lumia, mutta näistä enemmän käyttöä näkee iPhone huomattavasti varmemman Bluetooth-toiminnallisuuden suhteen. Ennen Lumian GDR2/Amber-päivitystä yhteys Lumialtakin toimi käynnistyksen jälkeen, mutta jos toiston pysäytti Caran kautta ja yritti jatkaa sitä, niin toisto ei tyypillisesti jatkunut ollenkaan. Tämä on melkoinen puute kun vertaa siihen, että iPhone jatkaa toistoa lähes poikkeuksetta pitkänkin tauon jälkeen (esimerkiksi aamulla autoon mennessä käynnistän Caran ja painan sen monitoiminappia, jonka myötä podcast jatkaa toistoaan siitä mihin viimeksi edellisen vuorokauden puolella jäin). Varsin harvoin käy niin, että podcastien sijaan iPhone arpookin toistettavaksi musiikkia, mutta ainakin jotain tavaraa tulee auton kaiuttimista. GDR2:n myötä Lumialla ei tosin näytä onnistuvan edes tämä ensimmäinen pätkä, vaan yhteys alkaa pätkimään jo 20 sekunnin sisään. Googlettelun perusteella en myöskään ole ongelmani kanssa yksin, joten pitää toivoa GDR3:n korjaavan ongelman. Tämä korjaus olisi enemmän kuin suotavaa myös siltä kannalta, että GDR3:n tarjoama driving mode kuulostaa erittäin houkuttelevalta toiminnallisuudelta ja lisäisi automatkojen sujuvuutta, sillä tällä hetkellä kieltämättä raivostuttaa kun podcast hiipuu taustalle iPhonen soittaessa notifikaation saapuneesta sähköpostista.

Päivitysten jakelu on myös yksi alue, jossa Windows Phonella olisi parantamisen varaa aika reippaasti. Toki jos vertailukohdaksi otetaan Android, niin tilanne on näyttää hetikin siedettävämmältä, mutta iOS:n rinnalla nykyinen toiminnallisuus ei todellakaan lämmitä. Vaikka unohdettaisiin WP7->WP8-päivittymättömyys (jonka myötä minulla lojuu pöydällä firman tarjoama Lumia 800 päivystämässä kolmossimmiä ja WP8-käyttöni hoidan omalla rahalla hankitulla 620:llä), niin tilanne on silti kaukana optimaalisesta. iOS:llä päivitys tulee tietyllä päivämäärällä saataville kaikille, ja kehittäjätunnuksen omaavat pääsevät tuoreimpaan firmikseen käsiksi vielä aiemmin. Windows Phone 8:n GDR2-päivitys viivästyi taas omalta osaltani viikkotolkulla siksi, että 620 tuli päivitysten suhteen jälkijunassa ja jouduin vielä odottamaan hieman extraa puhelimeni oltua Saunalahden myymänä Elisa-varianttia, joka päivittyi huomattavan paljon puhdasta country variantia myöhemmin. Minkä ihmeen takia päivitysprosessia pitää sotkea tekemällä täysin tarpeettomia variantteja, joiden ainut näkyvä funktio esiasennettujen turhakesoftien lisäksi on hidastaa päivitystä? Pahempaa on kuitenkin se, että kehittäjätunnuksenkin omaavat ovat saman päivitysloton armoilla. Oletetaanpa vaikka, että olisin kehittänyt softan, jossa on mysteerinen vain GDR2:lla ilmenevä bugi. Päivityslotossa armoitetumman luurin (vaikkapa saman 620:n country variantin omistaja) omistaja raportoi tämän minulle, mutta joudun silti toteamaan että odotahan mitä tahansa päivästä viikkoihin, sillä en voi korjata vikaa jota en pysty toistamaan. Ei kovin mukavaa käyttäjää kohtaan, ja kehittäjäparkakin saa tunarin maineen varsin syyttömänä.

Mutta jotta tämä ei menisi aivan täysin suolaamisen puolelle, niin nostetaan hattua ainakin iOS:ää joustavampien lukkonäytön muokkausmahdollisuuksien suuntaan. Myös GDR2:n myötä tullut glance-toiminto on osoittautunut yllättävän kivaksi, eikä se näytä olevan kummoinen akkusyöppö vaikka luurissa ei AMOLED-näyttöä olisikaan.

Voisinko vaihtaa? -Softat

Suurimpana Windows Phone 8:n kompastuskivenähän pidetään tällä hetkellä rajallista softatarjontaa, joten tästä on varmaan hyvä aloittaa, silläkin riskillä että pähkäily päättyy heti alkumetreilleen kannattamattomaksi havaittuna. Kun unohdetaan varsinaisten nimikkeiden määrän suora vertailu (jonka App Store voittaa sellaisella ylivoimalla, ettei siitä saa edes kunnon matsia aikaan) ja keskitytään allekirjoittaneen säännöllisesti käyttämiin softiin, niin seuraaville pitäisi löytää vähintäänkin riittävän hyvät korvaajat, jotta voisin käyttää WP8:a pääasiallisena puhelimenani:

• 1Password (Salasananhallinta)
• Reeder (RSS-lukija)
• Facebook
• Twitter
• Google+ (kyllä, itse asiassa käytän tätä)
• Google Docs
• Google Authenticator (kaksivaiheiseen tunnistautumiseen)
• Pivo (pankkiasiat)
• Things (ToDo-manageri)
• Evernote (muistiinpanot)
• Podcasts (tätä ei tarvinne erikseen selittää)
• iTeletext (TekstiTV-softa esim. urheilutulosten nopeaan seurantaan)
• Guitar Toolkit (viritysmittari yms)
• ReittiGPS (pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen aikataulut GPS-tuella)
• xbmcRemote (Kaukosäädin XBMC:lle)

Listalta on jätetty pois aktiivisesti käytetyistä iOS-softista esimerkiksi Guitar Pro, sillä nämä ovat niin puhtaasti tablettien heiniä, että vaikka kyseinen softa onkin asennettuna myös iPhonellani, en oikeasti halua käyttää sitä niin pienellä näytöllä. Myös AmpKit ja AmpliTube on jätetty listalta pois, sillä kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, iOS-laitteita tulee löytymään arsenaalista musiikkihommia varten, joten mahdollinen yleiskäyttöisen mobiilialustan vaihto ei kaadu tähän.

Kartoitetaanpas siis nykytilanne listattujen softien osalta. Suluissa tämänhetkinen korvaaja tai lisätietoa:

• 1Password (Löytyy reader-versiona Marketplacelta, mutta olen näillä näkymin muutenkin vaihtamassa paremman monialustatuen omaavaan LastPassiin, jolle löytyy myös toimiva clientti)
• Reeder (Nextgen Reader)
• Facebook (Virallinen softa löytyy ja integroitu myös käyttöjärjestelmään)
• Twitter (Virallinen softa + vaihtoehtoja löytyy ja integroitu myös käyttöjärjestelmään)
• Google+ (Harmillinen puute, virallista versiota ei ole eikä näillä näkymin tule. gPlus ei tue kaksivaiheista tunnistautumista ainakaan toimivasti ja webbikäyttöliittymä on nihkeä Lumia 620:n pienellä ruudulla)
• Google Docs (Lähinnä katseluratkaisuja tarjolla, joissain rajoitetut muokkausominaisuudet)
• Google Authenticator (Microsoft Authenticator)
• Pivo (Julkaistu hiljattain myös WP-versiona)
• Things (Evernoten iOS- ja web-versioon on jo tullut reminders-tuki, toivottavasti kohta myös WP:llä)
• Evernote (Löytyy myös WP-versiona)
• Podcasts (WPodder)
• iTeletext (Teletext Finland)
• Guitar Toolkit (Airyware Tuner)
• ReittiGPS (HERE Transit)
• xbmcRemote (XBMC REMOTE)

Lisäksi pitää mainita kotimaista tekoa oleva mainio The SSH Client Pro. Kyseisellä softalla olen live tile -tuen myötä saanut toistaiseksi parhaan mobiili-irkkauskokemuksen nykyalustoista etenkin kun viritin asetukset kuntoon. Oletusasetukset eivät niinkään toimineet minun osaltani, mutta kun tein kustomoidun app barin useimmin tarvitsemillani toiminnoilla, niin kas kun homma kävikin helpoksi. Nyt kun vielä Windows Phone 8:aan saataisiin parempi moniajo, niin tällähän menisi jo pitkälle.

Tällä hetkellä eniten hiertää Googlen palveluiden huono tuki. Aavekaupungiksikin haukuttua Google+:aa on tullut kuitenkin yhteisöjen lisäämisen jälkeen käytettyä säännöllisesti ja sen huono käytettävyys WP:llä on suoranainen harmi. Ehkäpä tässä pitäisi hankkia isommalla näytöllä varustettu luuri, jotta webbiversiota voisi kuvitella käyttävänsä itkemättä verta. Lisäksi Google Docsia tarvitsen yhdistystoiminnan myötä, mutta tämä on kierrettävissä ottamalla myös Nexus 7 mukaan. Harmillisesti näyttää siltä, että Google haluaa kiusata Microsoftia käyttämällä WP-käyttäjiä sijaiskärsijöinä, joten ainakaan virallisten softien ilmestymisen suhteen en pidättäisi hengitystäni. Voi nimittäin loppua happi kesken.

Voisinko vaihtaa? -Pohdintaa mobiilialustoista

Taustoitetaanpa heti alkuun sen verran, että minulla on ollut iPhone pääasiallisena käyttöpuhelimena siitä asti, kun kyseistä laitetta Suomesta on saanut. Nyt on menossa iPhone 5 ja julkaisuista kokonaan väliin on jäänyt vain iPhone 4S. Vuosien saatossa iOS on käynyt varsin tutuksi ja alusta on tarjonnut varsin vakaata ja huoletonta käyttöä jo pitkään. Kuitenkin tässä samaisten vuosien aikana Android on kehittynyt varsin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi ja myös Windows Phone 7 ja etenkin 8 ovat tulleet peliin mukaan.

Koska lanseeraushetkellä iPhone oli tarjolla ainoastaan Soneran kytkysopimuksella ja firman tarjoama liittymä sattui olemaan eri operaattorilla, niin tästä kyseisestä hetkestä eteenpäin olen kantanut kahta puhelinta mukanani: Oma iPhone omalla liittymällä ja sitten sekalainen seurakunta firman tarjoamia Nokialaisia, eli ensin Symbian-kapuloita ja sittemmin Windows Phonea. Tokihan vaihtoehtona olisi ollut myös uunituoreen kapulan jailbreakkaus ja lukituksen purku, mutta etenkin meikäläisen tuurilla ja silloisten jailbreak-mekanismien kypsymättömyydellä en halunnut lähteä uhkapelaamaan varsin hintavan luurin toimivuudella, joten elämä kahden mobiililaitteen kanssa tuli tosiasiaksi.

Siinä missä Applen ekosysteemi on varsin vahvasti edustettuna meidän taloudessa, niin sekä työkuvioiden että mielenkiinnon myötä olen pysytellyt kärryillä myös muiden alustojen tapahtumista, ja tällä hetkellä työliittymä kulkeekin Lumia 620:ssä ja tablettihommat hoituvat iPadin lisäksi myös Nexus 7:llä. Edellämainittu yhdistettynä viime aikoina havaitsemiini huoliin Applen nykyisestä laatutasosta on saanut minut pitämään silmät paremmin auki myös vaihtoehtoisten alustojen osalta, ja tässä onkin nyt tullut mieleen kartoittaa, että pystyisinkö mahdollisesti käyttämään esimerkiksi Windows Phonea ykkösluurinani iPhonen sijaan, sillä valehtelisin jos väittäisin etteikö vaikkapa Lumia 1020:n kamera herättäisi huomattavaakin mielenkiintoa. Toki kun huomioi sen, että olen myös harrastelijamuusikko, niin iOS tulee ainakin joissain muodoissa pysymään repertuaarissa pitkään ylivertaisen musiikin tekemiseen suunnatun ohjelmistotarjonnan myötä. Esimerkiksi Androidilla AmpKitin kaltaiset softat loistavat vielä poissaolollaan Androidia pitkään vaivanneen audiolatenssin myötä. Pahimmat latenssiongelmat pitäisi olla Android 4.1:stä eteenpäin ratkaistuna, mutta aika näyttää että nähdäänkö iOS:n musiikkisoftien kermaa myös Androidilla. Tämä näillä näkymin useampaan kirjoitukseen venyvä sarja ei myöskään tarkoita sitä, että olisin ehdottomasti luopumassa iPhonesta. Se on edelleen täysin mahdollista, että iPhone 5S:n saapuessa Suomeen haen omani ensimmäisten joukossa ja säästyn alituiselta passcoden näpyttelyltä Touch ID:n myötä.

Tämän sarjan tarkoitus on siis lähinnä purkaa päässä ja erinäisissä keskusteluissa pyöriviä argumentteja eri alustojen puolesta ja niitä vastaan toivon mukaan joissain määrin koherentimmaksi kokonaisuudeksi. Jos aihe jaksaa minun itseni lisäksi kiinnostaa vielä jotakuta mahdollista lukijaa (joita tuskin ruuhkaksi asti on), niin aina vaan parempi. Vähintäänkin blogin päivitystahdin pitäisi nopeutua huomattavasti sarjan laatimisen ajaksi. Kestoa en vielä tiedä, mutta kun tässä postauksessa ei päästy vielä varsinaisesti asiaan, niin ainakin yksi enemmän on varmasti luvassa!

Se suojakuori viimeinkin!

Toimitusvaikeuksien jälkeen suojakuori saapui vihdoin ja viimein ja on ollut nyt jonkin aikaa jo käytössä. Kuorta asentaessa parannettu tiiviys kävi varsin selväksi, sillä kuori on hetikin jämäkämpi ja vaikeampi irroittaa. Myös näppäinten reunukset ovat tiiviimmät, mikä ilmeni valitettavasti myös tympeänä puolittain pohjaan jumittumisena virtanapin osalta.

Kuoren pinnoite on vähemmän liukas kuin vakiokuoren, jonka huomaa etenkin jos luuria säilyttää farkkujen tai minkä tahansa tiukempien housujen taskussa. Luuri ei livahda taskuun hetikään
niin sulavasti kuin vakiokuorella, mutta toisaalta se ei lipeä yhtä helposti kädestäkään. Vaikka kyseessä onkin vain IP54-luokituksen omaava kuori, niin hieman harmittaa että microUSB-portille
ei ole minkäänlaista suojatulppaa.

Varsin pian kävi ilmi, että kuori kerää naarmuja varsin helposti (kuvassa nämä eivät kuitenkaan pahemmin erotu), mutta eihän tällaista kuorta muutenkaan osteta jos luuria on tarkoitus pitää kuin kukkaa kämmenellä.

Siinä missä etenkin suojatulpan puuttumisen myötä tämän kuoren kanssa ei ehkä kannata sinne mereen sukeltaa, niin ainakin tämän tiiviimmän rakenteen myötä uskaltaa paremmin lähteä lenkkeilemään Lumia taskussa sateisemmallakin ilmalla. Virtanapin jumiminen on ainut isompi miinus tässä.

Suojakuorta odotellessa

Jaa miksenkö ole kirjoittanut mitään tilaamastani Lumia 620:n vedenpitävästä suojakuoresta? Tämä johtuu valitettavasti siitä, että vaikka tilaus on ollut jo kolme kuukautta auki, niin tuotetta ei ole näkynyt. Ilmeisesti koko värkin varsinainen julkaisu tapahtuu vasta lähipäivinä, joten jospa se sieltä vielä joskus tulisi.

iPad lapsiystävälliseksi

Tässä kun on alettu pojan kanssa hiljalleen ottamaan ensituntumaa lastenpeleihin, niin pieneksi ongelmakohdaksi on muodostunut tahattomat ohjelmasta poistumiset. Yritin ensiksi viritellä Android-tabletista (Nexus 7) lastenpeleihin optimoitua laitetta, sillä ajattelin Androidin kustomoitavuutensa myötä venyvän tähän tarkoitukseen iPadia paremmin, mutta yllättäen tarjolla oli lähinnä rajoitetumpia launchereita ja itse softasta pääsi aina poistumaan aina vähintään launcheriin, josta pitää sitten keksiä tapa päästä ohjelmaan takaisin. Googlettelu asian tiimoilta antoi myös ymmärtää, ettei Androidin nykyinen API tarjoaisi riittävää mahdollisuutta kytkeä järjestelmän vakiopainikkeita pois käytöstä ohjelmallisesti. Rajoitus on tehty ilmeisesti haittaohjelmien laatimisen vaikeuttamiseksi, mutta tämä samalla tekee minun kaipaamani skenaarion toteutuksesta hieman haastavampaa yhtä lailla valmiiden ratkaisujen kuin kotikutoisten softien suhteen. Android-tietäjät voivat toki oikaista jos minulla on jäänyt jokin softa tai metodi huomaamatta.

Muistin sitten, että iOS 6:n myötä iPadiin olisi tullut lasten käyttöä helpottavia toiminnallisuuksia, ja näinhän asian laita olikin pienen tutkiskelun jälkeen. Kyseinen ominaisuus on nimeltään Ohjattu käyttö (Guided access) ja se on ehkä hieman piilossa, joten ajattelin tehdä tämän blogikirjoituksen tarjoamaan pikaisen esittelyn kyseisestä toiminnallisuudesta sekä ohjeet sen käyttöön.

Ohjattu käyttö saadaan käyttöön seuraavasti:

Asetuksista valitaan Yleiset -> Käyttöapu (General -> Accessibility) ja Oppiminen-osiolta kytketään Ohjattu käyttö (Guided Access) päälle. Samalla kannattaa varmistaa, että Kolmoispainallus-osiolla on Ohjattu käyttö ainakin yhtenä kolmoispainalluksen toiminnoista. Jos toimintoja on useampi valittuna, käyttöjärjestelmä kysyy kulloisellakin kerralla halutun toimenpiteen.

Esimerkkinä tässä toimii Kid's Xylophone -niminen ohjelma, joka nimensä mukaisesti on ksylofoni iPadille. Ongelmakohtina tässä olivat iPadin kotinäppäimen tahattomat painallukset sekä myös maksullisen mainosten poiston jälkeen edelleen näkyvä valmistajan kotisivuille vievä linkki, jota painamalla ohjelmasta poistuu webbiselaimen puolelle.

Linkki pitäisi siis saada pois käytöstä vahinkopainallusten estämiseksi ja samalla estää ohjelmasta poistuminen kotinapilla. Molemmat ovat onneksi helppoja toteuttaa ohjatun käytön avulla. Kolmoisnapautus kotinapista tuo esiin ohjatun käytön valikon, jolla onnistuu sekä kotinapin kytkentä että haluttujen ohjelman osioiden rajaaminen pois käytöstä. Tässä tapauksessa rajasin linkin pois, eli kyseinen alue ei vastaa painalluksiin. Rajauksella pystyy kytkemään käytännössä mielivaltaiset osat ohjelmista pois käytöstä, eli jos haluan vaikkapa Kapun Metsässä estää vasemman yläreunan paluu-napin käytön, se onnistuu ohjatun käytön avulla. Lisäbonuksena käyttöjärjestelmä muistaa rajatut alueet ohjelmakohtaisesti, joten rajaus tarvitsee tehdä käytännössä vain kerran per ohjelma vaikka ohjattua käyttöä hyödyntäisi useammankin sovelluksen kanssa.

Pahoittelen kahden edellisen kuvan laatua, jouduin ottamaan puhelimella kuvan tabletista iOS:n kuvankaappaustoiminnon ollessa ymmärrettävästi poissa käytöstä ohjatun käytön aikana. Mutta eiköhän noista käy homman idea selville.

Ohjatun käytön lopettaminen käy vastaavasti kuin aloittaminen, eli kolmoisnapautus kotinappiin, jonka jälkeen annetaan asetuksissa määritetty pääsykoodi. Tämän pääsykoodin ei tarvitse (eikä aina edes kannata) olla sama kuin itse laitteen avaamiseen mahdollisesti käytössä oleva pääsykoodi.

Vaikka ohjattu käyttö ei luonnollisesti korvaakaan vanhemman läsnäoloa opettelun aikana, on opettelu huomattavasti antoisampaa kun pahimmat sudenkuopat pystyy kytkemään helposti ja nopeasti pois käytöstä.

Lumia 620 - käyttökokemuksia

Lumia 620 on nyt ollut käytössä muutaman päivän ja tässä uskaltaa jo sanoakin jotain kyseisestä luurista. Hinta/laatu-suhteeltaan puhelin näyttäisi olevan juuri sitä, mitä Nokia ja Windows Phone 8 kaipaavat, eli älypuhelimeksi edullinen luuri, joka kuitenkin laadullaan tarjoaa helpon tavan testata alustan kykyjä ilman että käyttökokemuksessa tekee liikaa kompromisseja suhteessa lippulaivamalleihin.

Kamera ei paperilla säväytä, mutta etenkin keskiverrot speksit huomioiden varsinaiseen kuvanlaatuun voi olla tyytyväinen, ja Windows Phone 8:n tuki erillisille linssiohjelmille tuo käyttökelpoisen lisämausteen tarjontaan.

620:n massamuisti on hintaluokkaan suhteutettuna kohtuulliset 8 gigaa, mutta enemmän tilaa kaipaaville on olemassa mahdollisuus enintään 64-gigaisen microSD-kortin käyttöön. MicroSD-paikka löytyy puhelimen vaihdettavan kuoren alta, ja samalla myös puhelimen akku on vaihdettavissa. Akku itsessään jaksaa älypuhelimeksi ihan kohtalaisesti ja omassa testissä 620 jaksoi maanantai-illasta keskiviikkoaamuun suhteellisen ahkeralla käytöllä. Vaihdettavissa kuorissa on mukavana lisäbonuksena se, että pelkän värivaihtelun lisäksi Nokia tarjoaa myös puhelimen roiske- ja pölynkestävyyttä parantavan suojakuoren. Allekirjoittaneella onkin kyseinen kuori jo tilauksessa, joten siitä lisää myöhemmin.

Lumia 620:ssä on monista muista saman hintaluokan puhelimista poiketen myös NFC, joten raudan puolesta potentiaali löytyy, mutta harmillisesti se on Windows Phone 8 joka tällä hetkellä tekee NFC:stä enemmän tai vähemmän käyttökelvottoman. Esimerkiksi skenaario, jossa minulla on vaikkapa yöpöydällä ja toimiston pöydällä tagit, jotka asettaisivat ääniasetukset ja muut relevantit vivut automaattisesti oikeaan asentoon ei onnistu Windows Phone 8:n tämänhetkisellä toteutuksella. Asetuksien muuttaminen suoraan ei nimittäin onnistu lainkaan, vaan ainoastaan asetussivut voi avata, ja tämäkin vasta varmistusdialogin jälkeen. Windows Phone 8 kaipaisi kipeästi mahdollisuutta luottaa tiettyihin tageihin, jolloin ne pääsisivät varmistuspyynnöistä ja saisivat samalla pääsyn syvemmälle järjestelmään. Nykytoteutus on ihan perusteltavissa tuntemattomille ja ensimmäistä kertaa käytettäville tageille, mutta kaikkia tageja koskevana menee lapsi pesuveden mukana, ja koko toiminnallisuudesta on tullut yltiövainoharhaisten turva-asetusten myötä käyttökelvoton. NFC on omiaan asioiden sijaintipohjaiseen automatisointiin ilman akkusyöppöä ja suhteessa epätarkkaa geofencingiä, mutta siitä on turvallisuuden nimissä tehty mahdotonta, sillä vain vähän lähemmäs kohdetta vieminen ja varmistusten pyytäminen ei ole automatisointia, ja homma on nykyisellään sama hoitaa alusta loppuun manuaalisesti. Toivottavasti tulevat päivitykset korjaavat asian ja puhelimesta jo löytyvällä raudalla tekeekin jotain.

Mitä tulee softapuolen muutoksiin Windows Phone 7:ään verrattuna, niin päällimmäisenä allekirjoittaneen silmään pistää erillinen softa OneNotelle, lock screenin parannukset, Kid's Corner, varmuuskopiointi pilveen ja OTA-päivitykset luurille. Zunen käytön voi siis unohtaa, ja hyvä niin. Ja myös jo aiemmin mainitut microSD- ja NFC-tuet vaativat softapuolenkin osalta Windows Phone 8:n. Tässä on mainittuna vain osa uudistuksista ja kattavampi lista löytyy osoitteesta http://www.windowsphone.com/en-us/how-to/wp8/start/whats-new-in-windows-phone.

Mitään isompaa moitittavaa 620:stä ei ole löytynyt ja onkin mukavaa huomata, että Nokia otti opikseen 610:n aivan liian pienestä keskusmuistista, sillä 620:n puolen gigan keskusmuisti tarjoaa jo sulavan käyttöliittymän, ja oikeastaan vain Settings-softan eri asetussivujen välillä liikkuessa havaitsin Lumia 800:aan tottuneena häiritsevää viivettä. Muutoin mitään silmiinpistävää tahmailua ei esiintynyt. Aluksi epäilin puhelujen laadussa olevan jotain häikkää, mikä olisi yllättävää Nokialta, mutta jatkotestien myötä ongelmapuheluiden laatuhävikki vaikuttaa olevan vastapuolesta kiinni, sillä ainakin osassa kyseisistä huonompilaatuisista puheluista toinen osapuoli on ollut liikkuvassa autossa vaihtelevanlaatuisten handsfree-viritysten takana.

Hintaisekseen Lumia 620 on yllättävän vähillä kompromissiratkaisuilla varustettu täysin käyttökelpoinen älypuhelin, jolla pitäisi hoitua WP8-softatarjonnan käyttö kaikista raskaimpia pelejä lukuunottamatta. Varaan oikeuden olla joissain määrin ihmeissäni jos tämä luuri ei myy hyvin.