sunnuntai 5. toukokuuta 2013

iPad lapsiystävälliseksi

Tässä kun on alettu pojan kanssa hiljalleen ottamaan ensituntumaa lastenpeleihin, niin pieneksi ongelmakohdaksi on muodostunut tahattomat ohjelmasta poistumiset. Yritin ensiksi viritellä Android-tabletista (Nexus 7) lastenpeleihin optimoitua laitetta, sillä ajattelin Androidin kustomoitavuutensa myötä venyvän tähän tarkoitukseen iPadia paremmin, mutta yllättäen tarjolla oli lähinnä rajoitetumpia launchereita ja itse softasta pääsi aina poistumaan aina vähintään launcheriin, josta pitää sitten keksiä tapa päästä ohjelmaan takaisin. Googlettelu asian tiimoilta antoi myös ymmärtää, ettei Androidin nykyinen API tarjoaisi riittävää mahdollisuutta kytkeä järjestelmän vakiopainikkeita pois käytöstä ohjelmallisesti. Rajoitus on tehty ilmeisesti haittaohjelmien laatimisen vaikeuttamiseksi, mutta tämä samalla tekee minun kaipaamani skenaarion toteutuksesta hieman haastavampaa yhtä lailla valmiiden ratkaisujen kuin kotikutoisten softien suhteen. Android-tietäjät voivat toki oikaista jos minulla on jäänyt jokin softa tai metodi huomaamatta.

Muistin sitten, että iOS 6:n myötä iPadiin olisi tullut lasten käyttöä helpottavia toiminnallisuuksia, ja näinhän asian laita olikin pienen tutkiskelun jälkeen. Kyseinen ominaisuus on nimeltään Ohjattu käyttö (Guided access) ja se on ehkä hieman piilossa, joten ajattelin tehdä tämän blogikirjoituksen tarjoamaan pikaisen esittelyn kyseisestä toiminnallisuudesta sekä ohjeet sen käyttöön.

Ohjattu käyttö saadaan käyttöön seuraavasti:

Asetuksista valitaan Yleiset -> Käyttöapu (General -> Accessibility) ja Oppiminen-osiolta kytketään Ohjattu käyttö (Guided Access) päälle. Samalla kannattaa varmistaa, että Kolmoispainallus-osiolla on Ohjattu käyttö ainakin yhtenä kolmoispainalluksen toiminnoista. Jos toimintoja on useampi valittuna, käyttöjärjestelmä kysyy kulloisellakin kerralla halutun toimenpiteen.


Esimerkkinä tässä toimii Kid's Xylophone -niminen ohjelma, joka nimensä mukaisesti on ksylofoni iPadille. Ongelmakohtina tässä olivat iPadin kotinäppäimen tahattomat painallukset sekä myös maksullisen mainosten poiston jälkeen edelleen näkyvä valmistajan kotisivuille vievä linkki, jota painamalla ohjelmasta poistuu webbiselaimen puolelle.


Linkki pitäisi siis saada pois käytöstä vahinkopainallusten estämiseksi ja samalla estää ohjelmasta poistuminen kotinapilla. Molemmat ovat onneksi helppoja toteuttaa ohjatun käytön avulla. Kolmoisnapautus kotinapista tuo esiin ohjatun käytön valikon, jolla onnistuu sekä kotinapin kytkentä että haluttujen ohjelman osioiden rajaaminen pois käytöstä. Tässä tapauksessa rajasin linkin pois, eli kyseinen alue ei vastaa painalluksiin. Rajauksella pystyy kytkemään käytännössä mielivaltaiset osat ohjelmista pois käytöstä, eli jos haluan vaikkapa Kapun Metsässä estää vasemman yläreunan paluu-napin käytön, se onnistuu ohjatun käytön avulla. Lisäbonuksena käyttöjärjestelmä muistaa rajatut alueet ohjelmakohtaisesti, joten rajaus tarvitsee tehdä käytännössä vain kerran per ohjelma vaikka ohjattua käyttöä hyödyntäisi useammankin sovelluksen kanssa.



Pahoittelen kahden edellisen kuvan laatua, jouduin ottamaan puhelimella kuvan tabletista iOS:n kuvankaappaustoiminnon ollessa ymmärrettävästi poissa käytöstä ohjatun käytön aikana. Mutta eiköhän noista käy homman idea selville.

Ohjatun käytön lopettaminen käy vastaavasti kuin aloittaminen, eli kolmoisnapautus kotinappiin, jonka jälkeen annetaan asetuksissa määritetty pääsykoodi. Tämän pääsykoodin ei tarvitse (eikä aina edes kannata) olla sama kuin itse laitteen avaamiseen mahdollisesti käytössä oleva pääsykoodi.

Vaikka ohjattu käyttö ei luonnollisesti korvaakaan vanhemman läsnäoloa opettelun aikana, on opettelu huomattavasti antoisampaa kun pahimmat sudenkuopat pystyy kytkemään helposti ja nopeasti pois käytöstä.

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Lumia 620 - käyttökokemuksia

Lumia 620 on nyt ollut käytössä muutaman päivän ja tässä uskaltaa jo sanoakin jotain kyseisestä luurista. Hinta/laatu-suhteeltaan puhelin näyttäisi olevan juuri sitä, mitä Nokia ja Windows Phone 8 kaipaavat, eli älypuhelimeksi edullinen luuri, joka kuitenkin laadullaan tarjoaa helpon tavan testata alustan kykyjä ilman että käyttökokemuksessa tekee liikaa kompromisseja suhteessa lippulaivamalleihin.

Kamera ei paperilla säväytä, mutta etenkin keskiverrot speksit huomioiden varsinaiseen kuvanlaatuun voi olla tyytyväinen, ja Windows Phone 8:n tuki erillisille linssiohjelmille tuo käyttökelpoisen lisämausteen tarjontaan.

620:n massamuisti on hintaluokkaan suhteutettuna kohtuulliset 8 gigaa, mutta enemmän tilaa kaipaaville on olemassa mahdollisuus enintään 64-gigaisen microSD-kortin käyttöön. MicroSD-paikka löytyy puhelimen vaihdettavan kuoren alta, ja samalla myös puhelimen akku on vaihdettavissa. Akku itsessään jaksaa älypuhelimeksi ihan kohtalaisesti ja omassa testissä 620 jaksoi maanantai-illasta keskiviikkoaamuun suhteellisen ahkeralla käytöllä. Vaihdettavissa kuorissa on mukavana lisäbonuksena se, että pelkän värivaihtelun lisäksi Nokia tarjoaa myös puhelimen roiske- ja pölynkestävyyttä parantavan suojakuoren. Allekirjoittaneella onkin kyseinen kuori jo tilauksessa, joten siitä lisää myöhemmin.

Lumia 620:ssä on monista muista saman hintaluokan puhelimista poiketen myös NFC, joten raudan puolesta potentiaali löytyy, mutta harmillisesti se on Windows Phone 8 joka tällä hetkellä tekee NFC:stä enemmän tai vähemmän käyttökelvottoman. Esimerkiksi skenaario, jossa minulla on vaikkapa yöpöydällä ja toimiston pöydällä tagit, jotka asettaisivat ääniasetukset ja muut relevantit vivut automaattisesti oikeaan asentoon ei onnistu Windows Phone 8:n tämänhetkisellä toteutuksella. Asetuksien muuttaminen suoraan ei nimittäin onnistu lainkaan, vaan ainoastaan asetussivut voi avata, ja tämäkin vasta varmistusdialogin jälkeen. Windows Phone 8 kaipaisi kipeästi mahdollisuutta luottaa tiettyihin tageihin, jolloin ne pääsisivät varmistuspyynnöistä ja saisivat samalla pääsyn syvemmälle järjestelmään. Nykytoteutus on ihan perusteltavissa tuntemattomille ja ensimmäistä kertaa käytettäville tageille, mutta kaikkia tageja koskevana menee lapsi pesuveden mukana, ja koko toiminnallisuudesta on tullut yltiövainoharhaisten turva-asetusten myötä käyttökelvoton. NFC on omiaan asioiden sijaintipohjaiseen automatisointiin ilman akkusyöppöä ja suhteessa epätarkkaa geofencingiä, mutta siitä on turvallisuuden nimissä tehty mahdotonta, sillä vain vähän lähemmäs kohdetta vieminen ja varmistusten pyytäminen ei ole automatisointia, ja homma on nykyisellään sama hoitaa alusta loppuun manuaalisesti. Toivottavasti tulevat päivitykset korjaavat asian ja puhelimesta jo löytyvällä raudalla tekeekin jotain.

Mitä tulee softapuolen muutoksiin Windows Phone 7:ään verrattuna, niin päällimmäisenä allekirjoittaneen silmään pistää erillinen softa OneNotelle, lock screenin parannukset, Kid's Corner, varmuuskopiointi pilveen ja OTA-päivitykset luurille. Zunen käytön voi siis unohtaa, ja hyvä niin. Ja myös jo aiemmin mainitut microSD- ja NFC-tuet vaativat softapuolenkin osalta Windows Phone 8:n. Tässä on mainittuna vain osa uudistuksista ja kattavampi lista löytyy osoitteesta http://www.windowsphone.com/en-us/how-to/wp8/start/whats-new-in-windows-phone.

Mitään isompaa moitittavaa 620:stä ei ole löytynyt ja onkin mukavaa huomata, että Nokia otti opikseen 610:n aivan liian pienestä keskusmuistista, sillä 620:n puolen gigan keskusmuisti tarjoaa jo sulavan käyttöliittymän, ja oikeastaan vain Settings-softan eri asetussivujen välillä liikkuessa havaitsin Lumia 800:aan tottuneena häiritsevää viivettä. Muutoin mitään silmiinpistävää tahmailua ei esiintynyt. Aluksi epäilin puhelujen laadussa olevan jotain häikkää, mikä olisi yllättävää Nokialta, mutta jatkotestien myötä ongelmapuheluiden laatuhävikki vaikuttaa olevan vastapuolesta kiinni, sillä ainakin osassa kyseisistä huonompilaatuisista puheluista toinen osapuoli on ollut liikkuvassa autossa vaihtelevanlaatuisten handsfree-viritysten takana.

Hintaisekseen Lumia 620 on yllättävän vähillä kompromissiratkaisuilla varustettu täysin käyttökelpoinen älypuhelin, jolla pitäisi hoitua WP8-softatarjonnan käyttö kaikista raskaimpia pelejä lukuunottamatta. Varaan oikeuden olla joissain määrin ihmeissäni jos tämä luuri ei myy hyvin.

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Lumia 620: Ensipuraisu

Ehdin siis tänään Postiin hakemaan Lumia 620:n sisältävän paketin, ja otetaan ensitunnelmat näin kuvien muodossa:



Keltamustalla mennään roiskekestävän kuoren saapumiseen asti.

Laitteesta löytyy paikka micro-SD-kortille ja vaihdettava akku.

iPhone 5, Lumia 620 ja Lumia 800 sulassa sovussa. 

Jotkut väittävät 620:ä liian pieneksi, mutta omaan makuun koko on melko kohdallaan, sillä en ainakaan toistaiseksi ole lämmennyt näille leipälapion kokoiseille pseudotableteille.

Lisää varsinaisia käyttökokemuksia hieman myöhemmin kun laitteesta on enemmän kokemusta. Toistaiseksi hinta/laatu-suhde vaikuttaa varsin hyvältä.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Windows Phone 8:a ihmettelemään

Niinhän siinä kävi, että uteliaisuus vei voiton ja työpuhelimen jumiuduttua Windows Phone 7:ään piti tilata omaan laskuun Lumia 620, jonka hinta/laatu-suhde vaikuttaa ainakin paperilla yllättävän hyvältä. Luuri on istunut nyt muutaman päivän postissa, sillä en reissusta johtuen ole päässyt sitä sieltä hakemaan. Mutta nyt kotiutumisen myötä huomisen suunnitelmissa on luurin noutaminen ja ensipuraisut 620:n osalta. Stay tuned.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Testattua: Verkkokaupan iPhone 5 -tuotesetti


Sain hiljattain Verkkokauppa.comista testattavaksi iPhone 5 -tuotesetin, joka koostui Wave-tuotemerkin tarvikkeista. Tuotesetti sisälsi puhelintarvikkeita kautta linjan, joten jonkinlaisen rakenteen säilyttämiseksi aloitetaan läpikäynti koteloista:

Wave BookCase suojakotelo

BookCase on lompakkomallinen kotelo, johon mahtuu pari korttia ja setelirahaa ja kotelon saa myös taiteltua vaakamalliseksi telineeksi videon katseluun. Puhelin pysyy tukevasti paikoillaan kotelossa ja magneettinen lukitus ei aivan vahingossa aukea, vaikkei mikään kovin tukeva olekaan. Siinä missä päivittäiskäytössä ainakin allekirjoittaneen lompakossa kulkee enemmän kortteja ja muuta tavaraa kuin mitä koteloon käytännöllisesti mahtuu, niin pukua edellyttäviin tilaisuksiin BookCase on omiaan. Ajokortin, pankkikortin ja puhelimen saa käyttörahan lisäksi nättiin kompaktiin pakettiin. Käyttörahan suhteen jäisi tosin kaipailemaan vielä kolikkotaskua, eli niiltä osin lompakkotoiminnallisuus on jätetty hieman puolitiehen.

Wave käsivarsikotelo älypuhelimille

Kotelo oli pahvien mukaan suunnattu etupäässä Samsung Galaxy S III:lle, mutta myös iPhone 5 mahtuu hyvin. Home-nappia ei tosin saa kovin helpolla painettua, joten valinnat on syytä tehdä ennen puhelimen koteloon laittamista ja hoitaa ylimääräiset kontrolloinnit kuulokesetin painikkeista. Kotelo pysyy hyvin menossa mukana ja urheilua ajatellen hihnan kyljessä on myös pieni tasku avaimelle. Sekä ala- että yläpäässä on molemmissa kaksi leveää läpivientiä, joten lähes kaikkiin koteloon sopiviin laitteisiin pitäisi löytyä sopiva läpivienti kuulokkeille. Toki näiden läpivientien koon myötä en käyttäisi kyseistä koteloa ainakaan vahvemmassa sateessa, mutta poutasään lenkille Waven käsivarsikotelo on hyvä kaveri.

Wave nahkakotelo, L-koko, mokka



Waven mokkanahkainen umpikotelo tarjoaa suojaa puhelimelle joko taskunpohjalla tai vyöllä pystyasennossa. Kuten kuvasta käy ilmi, laitteen käyttö ei onnistu kotelosta käsin, joten siihen suhteutettuna on hieman harmillista, että samaisen testisetin kehystä tai silikonisuojaa ei voi käyttää samanaikaisesti, vaan ne tekevät laitteesta sen verran paksumman, että mokkakotelo käy turhan ahtaaksi.


Seuraavaksi käsitellään suojakuoret ja -kalvot:

Wave suojakalvo, iPhone 5

Asennus ei sujunut niin ilmakuplattomasti kuin luvattu. Tahriintuu helposti ja vaikeampi puhdistaa kuin puhelimen oma näyttö. Testisettiin kuului myös Titan-nimeä totteleva naarmuuntumaton suoja.

Wave silikonisuojus Apple iPhone 5



Perushyvä silikonisuoja, joka tarjoaa pääsyn kontrolleihin, joskin mute-kytkimelle varattu tila on melkoisen pieni. Plussaa jykevästä tuntumasta, sillä Wave ei ole monista silikonisuojista poiketen mitenkään lötkö, vaan pitää muotonsa eikä venkoile luurin päällä miten sattuu.

Wave silikonikehys Apple iPhone 5, musta



Kehys ajaa asiansa ja on kohtuullisen tukeva kun ottaa huomioon sen, että kyseessä on tosiaan pelkkä kehys. Kehys pitää myös puhelimen takaosan irti pöydästä, jolloin puhelimen naarmuttaminen arkikäytössä on hieman epätodennäköisempää.


Ja siirrymme autotarvikkeisiin: 

Wave autolaturi kahdella USB-liittimellä

Autolaturi pyrkii ratkaisemaan sen ongelman, että ladattavia laitteita on matkalla mukana jo useampi, mutta autossa on latauspaikkoja vain yksi. Laturissa onkin kaksi USB-paikkaa rinnakkain, joten nyt kaksi laitetta voi olla samanaikaisesti latauksessa, kunhan vaan niiden latauskaapeli on autossa mukana. 

Wave autoteline, universal



Waven universaali eli malliriippumaton autoteline hoitaa hommansa kuten lupaa, eli allekirjoittaneen laitteista sekä iPhone 5 että Lumia 800 istuvat tukevasti telineessä. Joihinkin edullisempiin telineisiin verrattuna Wavessa on se etu, että telineen saa nopeasti käännettyä myös vaakatasoon esimerkiksi navigaattorikäyttöä ajatellen. iPhone 5:n osalta tosin pieneksi ongelmaksi muodostuu telineen pohjatuet, jotka blokkaavat viitosversiossa laitteen pohjaan siirretyn kuulokeliitännän käytön, eli autosoittimen mahdollisen aux-liitännän käyttö ei tällä telineellä ole luontevaa. Mutta jos taas käytössä on myös vanhoja 30-pinnisellä liittimellä varustettuja lisävarusteita (kuten allekirjoittaneen FM-lähetin), niin hyvänä uutisena voidaan kertoa, että Applen Lightning to 30-pin Dock Connector -adapteri mahtuu sopivasti pohjan tukien väliin ja on sen verran pitkä, että lisälaitteet mahtuvat ongelmitta kiinni adapteria käyttäessä.


Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä sekalaiset tarvikkeet:

Wave lataava datakaapeli 2.0 m

Vakiokaapeliin verrattuna tämän kaapelin etu on pituus. Puhelimen sijoittelu on paljon vapaampaa, kun pistorasia voi olla kauempanakin. Muutoin tästä ei ole kummempaa sanottavaa, kyseessä on täysin toimiva kaapeli, joka on omiaan etenkin vakiomallisten kaapeleiden mittaan tuskastuneille. Ja kyseessä on siis iPhone 5:lle sopiva Lightning-kaapeli.

Wave In-Ear stereo HF-kuulokkeet



Testattavan setin heikoimpana lenkkinä toimii Wave In-Ear stereo HF-kuulokkeet. Kuulokkeet ovat sirot, mutta valitettavasti äänenlaatukin on vähintäänkin yhtä munaton, eikä näitä voi iPhone 5:n omistajalle suositella kuin hätävaraksi tai korvaamaan rikkoutuneita kuulokkeita paremman puutteessa, sillä puhelimen mukana tulevien Applen EarPodien sointi vie Waveja miten tahtoo käytännössä kaikilla osa-alueilla.

Wave verkkovirta-adapteri 2x USB, musta

Tarjoaa virtaa samanaikaisesti kahdelle laitteelle, ja testattua tulikin iPhone 5:n ja iPad 3:n samanaikainen lataus. Virtaa tulee läpi riittävästi, sillä molemmat laitteet latautuivat, eikä etenkään iPadilla näkynyt aktiiviseenkin USB-hubiin kytkettäessä usein tuttua not charging -herjaa, joka kielii liian pienestä virransaannista. Etenkin näin useamman laitteen omistajalle mahdollisuus ladata useampaa laitetta yhdellä pistokepaikalla on varsin tervetullutta.

Wave Bluetooth Vibra -kaiutin, musta



Yksi testin positiivisimmista yllättäjistä oli Bluetoothia hyödyntävä Vibra-kaiutin. Kaiuttimen toimintaperiaatteena on erinäisten pintojen hyödyntäminen kaikupohjana, eli esimerkiksi pöydälle tai kirjahyllyyn asettaessa huonekalu toimii kaikupohjana ja pieni kaiutinelementti soi varsin asiallisella äänenvoimakkuudella ja -laadulla. Toisesta laatikosta löytyi vielä imukuppiteline samaiselle kaiuttimelle, jonka myötä käytettävien pintojen kirjon voi laajentaa sellaisiinkin, joissa kaiuttimen oma kitkakerroin ei oikein riitä. Testin perusteella imukuppi ei kuitenkaan kaiuttimen painon myötä pysty mihinkään mahdottomiin ihmetekoihin, ja pystysuoraan pintaan kiinnittäessä ei kerkeä paljon hätäisintä grindcore-kaahausta enempää kuunnella. Bluetooth ei ole ainut yhteysmuoto, vaan mukana tulee myös piuha, jolla laitteen akun lataamisen lisäksi saa mistä tahansa 3,5-millisestä kuulokelähdöstä äänet Vibraan.

Wave kosketusnäyttökynä

Stylus ei ole koskaan lukeutunut allekirjoittaneen must have -laitteisiin, ja kapasitiiviselle kosketusnäytölle asianmukaisesti suunniteltujen ohjelmien kanssa sormen osumatarkkuuden pitäisi olla täysin riittävä. Mutta jos nyt käy niin, että syystä tai toisesta on päätynyt käyttämään desktop-softaa tabletilla, niin styluksen tarjoama parantunut osumatarkkuus tulee tarpeeseen ja siinä tämä kuulakärkikynällä varustettu hybridi hoitaa hommansa asiallisesti. Myös piirtämistä tableteillaan harrastavat arvostanevat kyniä, joskin allekirjoittaneen graafikon "lahjoilla" on vaikea kommentoida Waven styluksen tarkkuuden riittävyyttä tähän käyttöön. Pikatesti iPadilla ja Notability-ohjelmalla osoitti myös sen, että käyttöä voisi olla myös käsin iPadille kirjoitettujen muistiinpanojen tekemiseen.

Wave kosketusnäyttösormikkaat

Siinä missä kosketusnäyttösormikkaiden mielekkyydestä voi olla montaa mieltä, niin testissä olleet Waven sormikkaat lunastavat lupauksensa ja puhelimen käyttö onnistuu varsin sujuvasti. Sormikkaat ovat sen verran ohuet, että kovissa pakkasissa voivat olla pahemman kerran riittämättömiä ja räntäkelillä kastunevat helposti, mutta lastenvaunulenkki parin asteen pakkasessa meni vielä ongelmitta.


Yhteenveto

Siinä missä mukaan mahtui pari heikompaakin esitystä, niin pääosin tuotteet tekivät sen mitä lupasivat ja Vibra-kaiutin yllätti varsin positiivisesti. Kokonaisuus jää reippaasti plus-merkkiseksi.

perjantai 29. kesäkuuta 2012

MacBookia elvyttämässä, osa III - Kaksin aina kaunihimpi

Noniin, edellisen osan mokailut on nyt korjattu ja lomareissun aikana kusti polki lähipostiin oikealla liitännällä varustetun levykelkan.

Se pieni ero, yläpuolella aiemmin ostettu SATA-liitännällä oleva kelkka, alempana tämän ikäluokan MacBookin kaipaama PATA-kelkka.

Liitäntöjä lukuunottamatta kelkat ovat lähes identtiset, joskin tämä PATA-malli tuli varustettuna noin millin paksuisella etulevyllä.

Laitteen purku alkaa menemään jo melkoisen rutiinilla, joten eipä aikaakaan kun laite oli jo purettuna, ja ihan ensimmäiseksi piti varmistaa vielä yksi asia:

Kyllä, se sopii.

Uutta levyä sovittaessa kävi myös ilmeiseksi, että miksi uudempaan SATA-kelkkaan ei ollut laitettu jo aiemmin mainittua etupaneelihärpäkettä mukaan. Se nimittäin piti repiä kelkasta mäkeen, jotta koko setti mahtuisi nätisti paikoilleen. Myös kelkan runkoon kiinnittävien ruuvinreikien kanssa oli sen verran hakemista, että rakennelmaa joutui työntämään toisesta päästä työkalulla, jotta kiinnitysruuvit osuivat jengoilleen. Mutta kokonaisuutena mitään isompia ongelmia ei esiintynyt.

Molemmat levyt paikoillaan. Harmi ettei tähän hätään ollut ylimääräistä SSD:tä, mutta kyllä tuo normilevykin kuolleen optisen aseman voittaa käyttökelpoisuudessa.

Sitten kone kiinni ja ei muuta kuin testaamaan. Heti käynnistyksessä huomasi eron, sillä optisesta asemasta bootin yhteydessä lähtenyt renkutus loisti sattuneesta syystä poissaolollaan. Lionin käynnistyttyä työpöydältä löytyikin sitten kiintolevyikoneja kaksin kappalein.

Kuten kuvasta näkyy, nyt myös akku pitää varausta.

Disk Utility raportoi, että nyt on ihan mukavasti tilaa käytössä.

Tämän onnistuneen operaation myötä pitänee ottaa vaimon koneen (early 2008 Unibody MacBook) SSD-päivitys suunnitelmiin jonain kauniina päivänä tehtäväksi, etenkin kun tarvittava kelkkakin on jo kaapissa. Tulisi siihenkin koneeseen taas uutta eloa huomattavasti nopeamman järjestelmälevyn myötä.



torstai 14. kesäkuuta 2012

MacBookia elvyttämässä, osa II - Pakolliset vastoinkäymiset

Noniin, tulihan tässäkin se "ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä"-osuus vastaan. Olin siis tilannut optisen aseman tilaan menevän sovitinkelkan, asentanut toisen kiintolevyn siihen ja purkanut bookin sen verran palasiksi, että rikkinäisen optisen aseman tilalle olisi voinut laittaa levykelkan. Kaikki oli hyvin siihen asti, kun piti kytkeä tärkein osa, eli kaapeli emolevyn ja levykelkan välille. Siinä vaiheessa tajusin, että nyt on tapahtunut amatöörimäinen moka, ja minulla oli PATA-liitäntää käyttävä kaapeli ja SATA-liitäntää haluava levykelkka.

Täytyy myöntää, että koneen syödessä kiltisti SATA-liitäntäisiä kiintolevyjä ei vaan tullut mieleen, että optinen asema voikin olla edelleen PATA-väyläinen. Olisihan tämä asia selvinnyt vähän kattavammalla googlettamisella, mutta se jäi tällä kertaa tekemättä. Eihän tässä siis auttanut kuin laittaa kone takaisin kasaan rikkinäisen aseman kera ja säilöä SATA-kelkka odottamaan mahdollista käyttöä vaimon koneessa. Seuraavaksi voisikin katsella, että löytyisiköhän jostain vielä tuohon malliin sopivaakin kelkkaa.