Testattua: Verkkokaupan iPhone 5 -tuotesetti

Sain hiljattain Verkkokauppa.comista testattavaksi iPhone 5 -tuotesetin, joka koostui Wave-tuotemerkin tarvikkeista. Tuotesetti sisälsi puhelintarvikkeita kautta linjan, joten jonkinlaisen rakenteen säilyttämiseksi aloitetaan läpikäynti koteloista:

Wave BookCase suojakotelo

BookCase on lompakkomallinen kotelo, johon mahtuu pari korttia ja setelirahaa ja kotelon saa myös taiteltua vaakamalliseksi telineeksi videon katseluun. Puhelin pysyy tukevasti paikoillaan kotelossa ja magneettinen lukitus ei aivan vahingossa aukea, vaikkei mikään kovin tukeva olekaan. Siinä missä päivittäiskäytössä ainakin allekirjoittaneen lompakossa kulkee enemmän kortteja ja muuta tavaraa kuin mitä koteloon käytännöllisesti mahtuu, niin pukua edellyttäviin tilaisuksiin BookCase on omiaan. Ajokortin, pankkikortin ja puhelimen saa käyttörahan lisäksi nättiin kompaktiin pakettiin. Käyttörahan suhteen jäisi tosin kaipailemaan vielä kolikkotaskua, eli niiltä osin lompakkotoiminnallisuus on jätetty hieman puolitiehen.

Wave käsivarsikotelo älypuhelimille

Kotelo oli pahvien mukaan suunnattu etupäässä Samsung Galaxy S III:lle, mutta myös iPhone 5 mahtuu hyvin. Home-nappia ei tosin saa kovin helpolla painettua, joten valinnat on syytä tehdä ennen puhelimen koteloon laittamista ja hoitaa ylimääräiset kontrolloinnit kuulokesetin painikkeista. Kotelo pysyy hyvin menossa mukana ja urheilua ajatellen hihnan kyljessä on myös pieni tasku avaimelle. Sekä ala- että yläpäässä on molemmissa kaksi leveää läpivientiä, joten lähes kaikkiin koteloon sopiviin laitteisiin pitäisi löytyä sopiva läpivienti kuulokkeille. Toki näiden läpivientien koon myötä en käyttäisi kyseistä koteloa ainakaan vahvemmassa sateessa, mutta poutasään lenkille Waven käsivarsikotelo on hyvä kaveri.

Wave nahkakotelo, L-koko, mokka

Waven mokkanahkainen umpikotelo tarjoaa suojaa puhelimelle joko taskunpohjalla tai vyöllä pystyasennossa. Kuten kuvasta käy ilmi, laitteen käyttö ei onnistu kotelosta käsin, joten siihen suhteutettuna on hieman harmillista, että samaisen testisetin kehystä tai silikonisuojaa ei voi käyttää samanaikaisesti, vaan ne tekevät laitteesta sen verran paksumman, että mokkakotelo käy turhan ahtaaksi.

Seuraavaksi käsitellään suojakuoret ja -kalvot:

Wave suojakalvo, iPhone 5

Asennus ei sujunut niin ilmakuplattomasti kuin luvattu. Tahriintuu helposti ja vaikeampi puhdistaa kuin puhelimen oma näyttö. Testisettiin kuului myös Titan-nimeä totteleva naarmuuntumaton suoja.

Wave silikonisuojus Apple iPhone 5

Perushyvä silikonisuoja, joka tarjoaa pääsyn kontrolleihin, joskin mute-kytkimelle varattu tila on melkoisen pieni. Plussaa jykevästä tuntumasta, sillä Wave ei ole monista silikonisuojista poiketen mitenkään lötkö, vaan pitää muotonsa eikä venkoile luurin päällä miten sattuu.

Wave silikonikehys Apple iPhone 5, musta

Kehys ajaa asiansa ja on kohtuullisen tukeva kun ottaa huomioon sen, että kyseessä on tosiaan pelkkä kehys. Kehys pitää myös puhelimen takaosan irti pöydästä, jolloin puhelimen naarmuttaminen arkikäytössä on hieman epätodennäköisempää.

Ja siirrymme autotarvikkeisiin: 

Wave autolaturi kahdella USB-liittimellä

Autolaturi pyrkii ratkaisemaan sen ongelman, että ladattavia laitteita on matkalla mukana jo useampi, mutta autossa on latauspaikkoja vain yksi. Laturissa onkin kaksi USB-paikkaa rinnakkain, joten nyt kaksi laitetta voi olla samanaikaisesti latauksessa, kunhan vaan niiden latauskaapeli on autossa mukana. 

Wave autoteline, universal

Waven universaali eli malliriippumaton autoteline hoitaa hommansa kuten lupaa, eli allekirjoittaneen laitteista sekä iPhone 5 että Lumia 800 istuvat tukevasti telineessä. Joihinkin edullisempiin telineisiin verrattuna Wavessa on se etu, että telineen saa nopeasti käännettyä myös vaakatasoon esimerkiksi navigaattorikäyttöä ajatellen. iPhone 5:n osalta tosin pieneksi ongelmaksi muodostuu telineen pohjatuet, jotka blokkaavat viitosversiossa laitteen pohjaan siirretyn kuulokeliitännän käytön, eli autosoittimen mahdollisen aux-liitännän käyttö ei tällä telineellä ole luontevaa. Mutta jos taas käytössä on myös vanhoja 30-pinnisellä liittimellä varustettuja lisävarusteita (kuten allekirjoittaneen FM-lähetin), niin hyvänä uutisena voidaan kertoa, että Applen Lightning to 30-pin Dock Connector -adapteri mahtuu sopivasti pohjan tukien väliin ja on sen verran pitkä, että lisälaitteet mahtuvat ongelmitta kiinni adapteria käyttäessä.

Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä sekalaiset tarvikkeet:

Wave lataava datakaapeli 2.0 m

Vakiokaapeliin verrattuna tämän kaapelin etu on pituus. Puhelimen sijoittelu on paljon vapaampaa, kun pistorasia voi olla kauempanakin. Muutoin tästä ei ole kummempaa sanottavaa, kyseessä on täysin toimiva kaapeli, joka on omiaan etenkin vakiomallisten kaapeleiden mittaan tuskastuneille. Ja kyseessä on siis iPhone 5:lle sopiva Lightning-kaapeli.

Wave In-Ear stereo HF-kuulokkeet

Testattavan setin heikoimpana lenkkinä toimii Wave In-Ear stereo HF-kuulokkeet. Kuulokkeet ovat sirot, mutta valitettavasti äänenlaatukin on vähintäänkin yhtä munaton, eikä näitä voi iPhone 5:n omistajalle suositella kuin hätävaraksi tai korvaamaan rikkoutuneita kuulokkeita paremman puutteessa, sillä puhelimen mukana tulevien Applen EarPodien sointi vie Waveja miten tahtoo käytännössä kaikilla osa-alueilla.

Wave verkkovirta-adapteri 2x USB, musta

Tarjoaa virtaa samanaikaisesti kahdelle laitteelle, ja testattua tulikin iPhone 5:n ja iPad 3:n samanaikainen lataus. Virtaa tulee läpi riittävästi, sillä molemmat laitteet latautuivat, eikä etenkään iPadilla näkynyt aktiiviseenkin USB-hubiin kytkettäessä usein tuttua not charging -herjaa, joka kielii liian pienestä virransaannista. Etenkin näin useamman laitteen omistajalle mahdollisuus ladata useampaa laitetta yhdellä pistokepaikalla on varsin tervetullutta.

Wave Bluetooth Vibra -kaiutin, musta

Yksi testin positiivisimmista yllättäjistä oli Bluetoothia hyödyntävä Vibra-kaiutin. Kaiuttimen toimintaperiaatteena on erinäisten pintojen hyödyntäminen kaikupohjana, eli esimerkiksi pöydälle tai kirjahyllyyn asettaessa huonekalu toimii kaikupohjana ja pieni kaiutinelementti soi varsin asiallisella äänenvoimakkuudella ja -laadulla. Toisesta laatikosta löytyi vielä imukuppiteline samaiselle kaiuttimelle, jonka myötä käytettävien pintojen kirjon voi laajentaa sellaisiinkin, joissa kaiuttimen oma kitkakerroin ei oikein riitä. Testin perusteella imukuppi ei kuitenkaan kaiuttimen painon myötä pysty mihinkään mahdottomiin ihmetekoihin, ja pystysuoraan pintaan kiinnittäessä ei kerkeä paljon hätäisintä grindcore-kaahausta enempää kuunnella. Bluetooth ei ole ainut yhteysmuoto, vaan mukana tulee myös piuha, jolla laitteen akun lataamisen lisäksi saa mistä tahansa 3,5-millisestä kuulokelähdöstä äänet Vibraan.

Wave kosketusnäyttökynä

Stylus ei ole koskaan lukeutunut allekirjoittaneen must have -laitteisiin, ja kapasitiiviselle kosketusnäytölle asianmukaisesti suunniteltujen ohjelmien kanssa sormen osumatarkkuuden pitäisi olla täysin riittävä. Mutta jos nyt käy niin, että syystä tai toisesta on päätynyt käyttämään desktop-softaa tabletilla, niin styluksen tarjoama parantunut osumatarkkuus tulee tarpeeseen ja siinä tämä kuulakärkikynällä varustettu hybridi hoitaa hommansa asiallisesti. Myös piirtämistä tableteillaan harrastavat arvostanevat kyniä, joskin allekirjoittaneen graafikon "lahjoilla" on vaikea kommentoida Waven styluksen tarkkuuden riittävyyttä tähän käyttöön. Pikatesti iPadilla ja Notability-ohjelmalla osoitti myös sen, että käyttöä voisi olla myös käsin iPadille kirjoitettujen muistiinpanojen tekemiseen.

Wave kosketusnäyttösormikkaat

Siinä missä kosketusnäyttösormikkaiden mielekkyydestä voi olla montaa mieltä, niin testissä olleet Waven sormikkaat lunastavat lupauksensa ja puhelimen käyttö onnistuu varsin sujuvasti. Sormikkaat ovat sen verran ohuet, että kovissa pakkasissa voivat olla pahemman kerran riittämättömiä ja räntäkelillä kastunevat helposti, mutta lastenvaunulenkki parin asteen pakkasessa meni vielä ongelmitta.

Yhteenveto

Siinä missä mukaan mahtui pari heikompaakin esitystä, niin pääosin tuotteet tekivät sen mitä lupasivat ja Vibra-kaiutin yllätti varsin positiivisesti. Kokonaisuus jää reippaasti plus-merkkiseksi.

MacBookia elvyttämässä, osa III - Kaksin aina kaunihimpi

Noniin, edellisen osan mokailut on nyt korjattu ja lomareissun aikana kusti polki lähipostiin oikealla liitännällä varustetun levykelkan.

Se pieni ero, yläpuolella aiemmin ostettu SATA-liitännällä oleva kelkka, alempana tämän ikäluokan MacBookin kaipaama PATA-kelkka.

Liitäntöjä lukuunottamatta kelkat ovat lähes identtiset, joskin tämä PATA-malli tuli varustettuna noin millin paksuisella etulevyllä.

Laitteen purku alkaa menemään jo melkoisen rutiinilla, joten eipä aikaakaan kun laite oli jo purettuna, ja ihan ensimmäiseksi piti varmistaa vielä yksi asia:

Kyllä, se sopii.

Uutta levyä sovittaessa kävi myös ilmeiseksi, että miksi uudempaan SATA-kelkkaan ei ollut laitettu jo aiemmin mainittua etupaneelihärpäkettä mukaan. Se nimittäin piti repiä kelkasta mäkeen, jotta koko setti mahtuisi nätisti paikoilleen. Myös kelkan runkoon kiinnittävien ruuvinreikien kanssa oli sen verran hakemista, että rakennelmaa joutui työntämään toisesta päästä työkalulla, jotta kiinnitysruuvit osuivat jengoilleen. Mutta kokonaisuutena mitään isompia ongelmia ei esiintynyt.

Molemmat levyt paikoillaan. Harmi ettei tähän hätään ollut ylimääräistä SSD:tä, mutta kyllä tuo normilevykin kuolleen optisen aseman voittaa käyttökelpoisuudessa.

Sitten kone kiinni ja ei muuta kuin testaamaan. Heti käynnistyksessä huomasi eron, sillä optisesta asemasta bootin yhteydessä lähtenyt renkutus loisti sattuneesta syystä poissaolollaan. Lionin käynnistyttyä työpöydältä löytyikin sitten kiintolevyikoneja kaksin kappalein.

Kuten kuvasta näkyy, nyt myös akku pitää varausta.

Disk Utility raportoi, että nyt on ihan mukavasti tilaa käytössä.

Tämän onnistuneen operaation myötä pitänee ottaa vaimon koneen (early 2008 Unibody MacBook) SSD-päivitys suunnitelmiin jonain kauniina päivänä tehtäväksi, etenkin kun tarvittava kelkkakin on jo kaapissa. Tulisi siihenkin koneeseen taas uutta eloa huomattavasti nopeamman järjestelmälevyn myötä.

MacBookia elvyttämässä, osa II - Pakolliset vastoinkäymiset

Noniin, tulihan tässäkin se "ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä"-osuus vastaan. Olin siis tilannut optisen aseman tilaan menevän sovitinkelkan, asentanut toisen kiintolevyn siihen ja purkanut bookin sen verran palasiksi, että rikkinäisen optisen aseman tilalle olisi voinut laittaa levykelkan. Kaikki oli hyvin siihen asti, kun piti kytkeä tärkein osa, eli kaapeli emolevyn ja levykelkan välille. Siinä vaiheessa tajusin, että nyt on tapahtunut amatöörimäinen moka, ja minulla oli PATA-liitäntää käyttävä kaapeli ja SATA-liitäntää haluava levykelkka.

Täytyy myöntää, että koneen syödessä kiltisti SATA-liitäntäisiä kiintolevyjä ei vaan tullut mieleen, että optinen asema voikin olla edelleen PATA-väyläinen. Olisihan tämä asia selvinnyt vähän kattavammalla googlettamisella, mutta se jäi tällä kertaa tekemättä. Eihän tässä siis auttanut kuin laittaa kone takaisin kasaan rikkinäisen aseman kera ja säilöä SATA-kelkka odottamaan mahdollista käyttöä vaimon koneessa. Seuraavaksi voisikin katsella, että löytyisiköhän jostain vielä tuohon malliin sopivaakin kelkkaa.

MacBookia elvyttämässä

Pahoittelen jälleen päivitystaukoa, lapsenhoitorumba on vienyt ylimääräisen vapaa-ajan sen verran tehokkaasti, että bloggaaminen ei ole ainut asia joka on jäänyt vähän paitsioon. Korjataanpa nyt hieman pidemmällä postauksella.

Minullahan on tässä jonkin aikaa häirinnyt oman laitteiston osalta se, että läppärin virkaa toimittaa työpaikan Dell, jossa on se perustavanlaatuinen ongelma, ettei OS X pyöri siinä. Windows 7 on hyvä, mutta OS X on vaan enemmän omaan mieleen ja se on varsin harmillista, että Apple vaikuttaa edelleen olevan läppärivalmistajista ainut, joka viitsii panostaa myös touchpadin laatuun ja käytettävyyteen. Dellin tunnottomalla postimerkin kokoisella vahinkopainallusmagneetilla ei saa kuin pahan mielen, joten omppuläppäriä on tullut haikailtua takaisin arsenaaliin niihin tilanteisiin, kun oma työasema (Mac mini) on kotona ja iPad ei ole sujuvin vaihtoehto (joskin parempi ulkoisen näppäimistön tuki iOS:ään korjaisi tätä melkoinen paljon).

Sitten muutama päivä takaperin Mac-keskeisellä IRC-kanavalla eräs käyttäjä oli jo pistämässä vanhaa loppuvuoden 2006 MacBookia kierrätykseen boottaamattomana. Kone oli ilman kiintolevyä, akku oli kuollut ja optinen asema rikki. Herra oli vailla rahaa lähinnä tuoreehkosta Applen originaalilaturista. Tarjouduin ostamaan laturin ja hakemaan koneenraadon samalla pois. Tarkoituksena oli kokeilla, että saisiko vanhukseen vielä eloa. Jos ei muuta, niin ainakin siitä saisi kaivettua varaosia sukulaisten MacBookeihin ja samalla turvallisen alustan vaativampien iFixitin korjausohjeiden kokeiluun purku- ja kasausmekaniikan osalta.

Pikainen autoilu Espooseen ja takaisin teki allekirjoittaneen yhtä laturia + konetta rikkaammaksi ja 45 euroa köyhemmäksi. Laturi oli Applen uudempaa revikkaa, jossa MagSafe-liitin on paranneltu sellaiseksi, ettei johto murru niin helposti. Tälle olisi käyttöä vähintäänkin vaimon MacBookin varalaturina.

Olin jo edeltävänä iltana tyhjentänyt yhden kaapissa lojuvan kiintolevyn käyttövalmiiksi, joten ei muuta kuin kone auki ja kiintolevy sisään. Huomasin samalla, että kahdesta muistipaikasta vain toisessa oli muistipalikka. Pikavisiitti samaisen kaapin aarreaittaan tarjosi sisältöä myös tyhjään muistipaikkaan, ja kone olikin valmiina boottaustestiin. Mac OS X Lionin sisältävä USB-tikku kiinni ja kokeilemaan. Mitä hemmettiä? Sehän boottaa aivan kiltisti. Lioninkin asennus käynnistyy. Tämähän näyttää paremmalta kuin odotinkaan.

Leijonan asennuttua oli aika asentaa lisää ohjelmia, joiden osalta Mac App Store osoittautui varsin mukavaksi. Vino pino softaa lähti asentumaan muutamalla klikkauksella softien sivuilla vierailun ja pakettien latailun sijaan.

1passwordin selainlaajennosta asentaessa ongelmat nostivat päätään. Kone heitti kernel panicin asennuksen yhteydessä Xcoden tekemien asennusten huudatettua ensin tuulettimia. Sama kernel panic toistui välittömästi bootin jälkeen samassa operaatiossa, joten koneella ei ollut kaikki aivan kunnossa. Koska kyseessä on vanha kone ja ongelmia alkoi esiintymään kuormituksen jälkeen, niin epäilin aiheuttajaksi pölyä. Seuraavana etappina olikin aukaista kone ja putsata pölyt sieltä. Käsitellään tämä kuvareportaasin muodossa:

Aivan aluksi työpisteelle päätyi iPad iFixitin selailuun. Tähän on nykyään jo erillinen softa, joten selailu hoituu nätisti pyyhkäisemällä. Nice.

Kunnolliset työkalut ovat etenkin näiden koneiden aukomisessa elintärkeät. Tässä tarvitsee oikeasti pieniä ruuvareita, tai muuten ruuvien kannat siirtyvät hyvin vauhdikkaasti historiaan. iFixitistä aikanaan tilattu setti osoittautui käytännölliseksi, Phillips-päät kokoa 0, 00 ja 000 olivat tarpeen homman aikana.

Pölyä ei lopulta ollutkaan niin paljoa kuin kuvittelin, eli pölykuolema voidaan laskea pois ongelman aiheuttajista.


Vaan kun kone on kuitenkin auki, niin eiköhän tarjota sisuskaluille kevätsiivous ystävämme paineilman avulla.

Etenkin vanhassa MacBookissa on sen verran kirjava valikoima erikokoisia ruuveja, että ruuvien lajittelu iFixitin ohjeen steppinumeron mukaan on varsin suositeltavaa ja säästää sekä noitumiselta että arpajaisverolta konetta kasatessa.

Yksi ruuveista ei meinannut mennä enää takaisin paikoilleen kierretahnan jäänteiden vuoksi. Mönjä osoittautui varsin sitkeäksi, joten liuottimet ovat tarpeen.

Pian ruuvi päätyikin vaimon työpaikan poistoista meille päätyneen labra-astian pohjalle uimaan 80-volttisessa Saarenmaassa. Nopeimmat teistä ehkä kiroavat jo alkoholin väärinkäyttöä, joten kerrottakoon että kyseessä on ludemyrkytyksen keskelle joutuneen pullon sisältö, jonka juontiin kellään ei sattuneesta syystä ollut isompaa mielitekoa. Eihän siinä todennäköisesti mitään ole, mutta kyllä tuota juotavaa riittää muutenkin sen verran, ettei tarpeettomia riskejä ole missään määrin kannattavaa ottaa, vaan pullo päätyi uusiokäyttöön puhdistusaineena. Ja tarkennettakoon vielä sekin, että myrkytyksen kohteena ei onneksi ollut meidän asuntomme. Puhdistuksen jälkeen ruuvi oli huomattavasti halukkaampi menemään takaisin paikoilleen, joten kirjataan tämäkin operaatio onnistuneiden sarakkeeseen.

Vaan kun kerran pöly ei ollut ongelmien syynä, niin logien page_fault-viestien myötä katse kääntyi muistien kuntoon. TechTool Protogon diagnostiikka ei löytänyt mitään, mutta luontainen epäusko lyhytkestoisiin muistitesteihin ajoi vanhan kunnon memtestin pariin. Ensimmäisellä ajolla molemmat muistipaikat täynnä testit eivät kerenneet loppuun asti, vaan kone oli jälleen kerran kosahtanut page_faultista johtuneeseen kernel paniciin. On siis haarukoinnin aika, eli toinen palikoista irti ja testit uudestaan käyntiin. Irroitettavaksi päätyi ykköspaikassa majaillut muisti, sillä tässä samassa paikassa oli muisti koneen ostohetkellä ja tällöinhän kone ei kuuleman mukaan bootannut.

Testi menikin kiltisti läpi, joten mitä ilmeisimminkin kakkospaikan muistikampa on ehjä. Siirretäänpä kyseinen kampa siis yksin ykköspaikkaan, kuten se oli koneen ostohetkellä. Nyt kone ei enää boottaakaan, joten diagnoosina on rikkinäinen muistipaikka, mutta homma näkyy toimivan kun muisti on ehjässä kakkospaikassa ja ykköspaikka on tyhjänä. Toimivuus tuli todettua reilun vuorokauden aktiivisella käytöllä, jonka aikana ei esiintynyt yhtään kaatumista.

Nyt minulla on siis jälleen toimiva omppuläppäri! Tai no, läppäristä on vähän vaikea puhua kun akku ei ota yhtään varausta, vaan koneen on oltava piuhan päässä jatkuvasti. Tässä vaiheessa apuun tulee mcare, josta Applen originaaliakku irtosi Apple Storea mukavasti halvempaan 99 euron hintaan. Nyt laitetta pystyy käyttämään myös kannettavana. Vikalistalla on vielä rikkinäinen optinen asema, jonka viemälle tilalle on jo suunnitelmissa kehittää parempaa käyttöä ja nukkumisvalo näyttää olevan pimeänä. Tämä menee listalle "tarkistetaan seuraavan kerran konetta avatessa". Näistä operaatioista lisää myöhemmin.

Tahaton päivitystauko

Jopas on päässyt vierähtämään aikaa edellisestä päivityksestä. Tämä viive selittyy osittain sillä, että pääsiäisen tienoilla vaimo otettiin jo laitokselle sisään ja esikoisemme näki päivänvalon viime viikolla. Näin ollen aika on mennyt töiden lisäksi auton ratissa kodin ja sairaalan väliä suhaillessa ja erinäisiä asioita järjestellessä. Vaan pitääpä nyt yrittää löytää lähiaikoina hieman enemmän aikaa kirjoittaa.

Vaihteeksi laadukas bundle

Kappas, jo parisen vuotta alennustilassa eläneiden Mac-softabundlejen joukkoon on nyt ilmestynyt piristävän laadukas satsi. Kasaajana on vähemmän yllättäen MacUpdate, jonka Spring Bundle 2012 sisältää omalta osalta kolme varsin kiinnostavaa softaa ja muutamia sivuosumia. Jo pelkästään VMware Fusion 4, PDFPen ja Drive Genius 3 tekivät paketista omalta osalta hankkimisen arvoisen, ja eiköhän pari noista muistakin osoittaudu käyttökelpoiseksi, toisin kuin turhankin monessa viimeisen parin vuoden aikana julkaistussa bundlessa. Kyllähän tuossa on noin 40 eurolle hyvinkin vastinetta jo.

Disclaimer: Tämä ei ole maksettu mainos eikä linkki sisällä mitään referrer-koodeja tai muuta vastaavaa.

Uusi nimi, toistaiseksi samat vanhat kujeet

Blogin uudistamisprojekti päätyi tässä vaiheessa ratkaisuun, jossa nimi korjattiin vanhan edesmennen blogin jatkumoksi ja ulkoasukin muuttui hieman toiseksi valmisratkaisujen joukosta löytyneeksi. Ulkoasun viilaamiseen palataan ehkä tulevaisuudessa vielä. Vanhasta osoitteesta on myös linkki tänne, jotta ne harvat lukijatkin toivottavasti löytäisivät uuteenkin osoitteeseen. Vaan jospa näillä mentäisiin nyt hetken.